Tuomas Lius: Routaan
kaadetut
Crime Time 2026. 663 s.
(tekijänkappale)
Kaksi tyttöä karkaa lieksalaisesta Metsäkodin nuorisokodista. Toinen löytyy huumekämpästä tehokuntoisena ja hyväksikäytettynä, toinen jää
kadoksiin. Keskusrikospoliisin alaisuudessa toimiva etsivätoimisto Haka eli vanhempi
konstaapeli Julia Noussair ja vartijan statuksella ja ennakkoluulottomalla luonteella
huseeraava Marko Pippuri saavat etsintätehtävän. Tärkeää tietoteknistä tukea heille
antaa Markon lukioaikaisen kaverin Reija Laitisen tytär Valda. Katkeran
lisämausteen tämän kertainen tapahtumaepisodi saa Julian hänen Alek-poikansa
kipuilusta. Tapahtumien päänäyttämöksi valikoituu itäsuomalainen loputon ja
tutkimaton metsä. Kierrokset kasvavat, kun sen keskeltä löytyy ihmisen
jalkaterä varustettuna kynsilakan jäänteillä. Mystiikkaa ja outoja rituaaleja luvassa.
Liperiläiskirjailija
Tuomas Liuksen Haka-sarjan kahdeksas osa Routaan kaadetut tarjoaa jo tutuksi
käynyttä toimintaa, hyvän maun rajoja koettelevaa huumoria ja sydäntä viiltävää
ja koskettavaa ihmissuhdekuvausta. Liuksen lukemiseen on varattava kaikkea aina
oksennuspussista nenäliinaan. Kyyneliltä ei voi, en ainakaan minä, välttyä. Niihin
oli kolme syytä; nauru, liikutus ja silmien väsyminen. Pitkäjaksoinen lukeminen
alkaa olla tätä nykyä haaste. En sentään oksentanut. Tämä vain varoituksena herkkävatsaisille.
Edelleenkään Liuksen hahmot
eivät ole näyttäneet itsestään kaikkia puolia. En tiennytkään, että Pippurinen
on käynyt lukion. Autonasentaja- (tai mekaanikko-) taustan tiesinkin ja olin
pitänyt Pippurista itse amisjäbänä meidän miehenä. Ei vaikuta Markon katu-uskottavuuteen.
Julia Noussair taas on jo aikaisemmin päässyt näyttämään kynsiään ja raottanut
yleisölle pimeää puoltaan. Tällä kertaa siitä on tunnistettavissa lähes
mystisiä ja alkukantaisia piirteitä. No joo, poistetaan sana lähes.
Routaan kaadetut sisältää
vahvoja tunnelmia, noir-kuvastoa ja Twin Peaks ja True Detective
fiiliksiä. Lius on visuaalinen, tarkka ja tinkimätön kertoja. Veikkaan että teoksen
viritys ja jännitteet olisivat saaneet jopa Hitchcockin leuan värähtämään. Hienoja
kaaria. Kokonaisuuden muhkea laajuus sallii poikkeamia vaikkapa Bruce Leen ja
Jeesuksen vertailuun, kuinka heitä on jälkikäteen tulkittu väärin. Tämä vain
esimerkkinä. Yhteiskunnallisia teemoja löytyy villipetopolitiikasta
luonnonsuojeluun ja nuorisoa houkutteleviin somehaasteisiin. Liuksen taustoitus
on ensiluokkaista, enkä sano tätä vain siksi, koska sain itse toimia sairaalakohtausten
lähteenä. Yhtenä heistä. Samasta syystä olen vähän huono kritisoimaan teosta. Eikä
ole syytäkään.
Sarjan aikaisemmat osat
ovat Haka, Laittomat, Härkäjuoksu, Lanka palaa , Sikojen lahti , Kova Luu ja Rikottu rintama . Sarjan ulkopuolisista
romaaneista mieleeni on jäänyt erityisesti Sudenkorennon kesä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti