lauantai 24. kesäkuuta 2023

Salanimi Gabriel Korven mystiikka puree ilman kyyneliä - kirjailijan neljäs Valo Kurki -dekkari Sadekoirat

 

Gabriel Korpi: Sadekoirat

SAGA Egmont 2023. E-kirja 80 s.

 

Salanimi Gabriel Korpi vie kestosankarinsa yksityisetsivä osto- ja myyntiliikeyrittäjä Valo Kurjen Suomenlinnaan, jossa Kurki kohtaa sattumalta entisen kollegansa poliisiajoilta. Arvonen etsiskelee saarelta osoitetta, jossa evp rannikkotykistön vääpeli Väinö Vuorinen on murhattu. Virkaa tekevä rikostutkija pyytää vanhojen aikojen kunniaksi Kurjen mukaansa. Tarkkasilmäisestä dekkarista voi olla apua ja onkin.

Oman etsivätoimistonsa tiimoilta Kurki saa toimeksiannon vakiyhteistyökumppani asianajaja Teijo Mantereleelta. Mantereen asiakkaan edesmennyt mies on testamentannut sisarentyttärelle ihan kivan summan valuuttaa. Ongelma vain on, että tuon nuoren naisen Sara Saartoluoman yhteystietoja ei löydy puhelinluettelosta tai muutenkaan. Kurki on oikea mies selvittämään perijän liikkeitä ja nykysijaintia.

Kirjasarjojen lukeminen on paitsi uuden keissin ratkomista yhdessä sankarin kanssa, niin yhtä lailla tämän kuulumisten päivitystä. Kurjen miesystävä Jan on lähdössä Kaliforniaan pitkälle työkeikalle. Kurjen luottoparturi Mailis on lopettamassa työuraansa. Onneksi Janilla on tuttavapiirissään hiusmuotoilija Daniel, jonka vastuulle voi Kurjen kuontalon hyvillä mielin luovuttaa. Danielin kautta Kurki saa myös piristystä ikävään. Janin poissa ollessa Kurki alkaa käydä tanssitapahtumissa, joiden osallistujien elämään tuo väriä paitsi mieltä laajentavat napit, niin myös totuttua säkenöivämpi pukeutuminen. Kurki ei napeista välitä, jos bling blingistäkään, vaan on enemmän viski ja olut miehiä. Rauhallisempia illanviettoja Kurki viettää siskonsa Violan ja siskon tyttären Vapun kanssa. Niin ja onhan ne kissatkin, Sylvi ja Urhokin kuvioissa mukana.

Epäselvät kuolemantapaukset eivät jää yhteen. Kontaktiensa ja aktiivisen seuraelämänsä – vaikka vähän jörö onkin – ansiosta Kurjelle selviää yksi jos toinenkin murhaan ja muihin tapaukseen liittyvä detalji. Henkilögalleriassa ei ole niin vähäpätöistä sivuhenkilöä, etteikö se veisi jollain lailla rikosjuonta eteenpäin. Muusta esillepanosta mainittakoon, että GK esittelee kyllä valistuneesti 90-luvun ajankuvaa. Käyttöesineiden, asioiden ja ilmiöiden väläyttely ankkuroi tapahtumat aikakauteensa. Epäilemättä Helsingin ja sen ympäristötienoon lähiöt arkkitehtuureineen, palveluverkkoineen ja henkisine erityispiirteineen osuvat. Niiden täytyy merkitä kirjailijapseudonyymille paljonkin. Muutenkin tarinan rekvisiitta on sijoiteltu valistuneella maulla, aina biedermeirpöydistä lähtien. Joko salanimen taakse kätkeytynyt kirjailija on pitkälle sivistynyt kulttuurin harrastaja, miksei ammattilainenkin tai sitten ihan pirun sinnikäs ja lahjakas googlettaja. Vaiko molempia? Epäilemättä juuri tässä on yksi GK-ilmiön viehätyksestä. Toinen on anonymiteetti, jota voisi nimetä mustanaamio-, zorro- tai vaikka taikaviittaefektiksi, osaksi illuusiota. Mystistä se ainakin on. Kolmanneksi nostan vielä miellyttävän tavan kertoa tarinaa. Ei angstia ja vihaa, ei väkivallan ja seksin kuvausta. Korven neljäs (-kin) romaani on kuin kiireetön kolmen ruokalajin illallinen kokin jälkiruokayllätyksellä - rotanmyrkyllä tai ilman.

Sadekoirat, kuten koko Valo Kurki -sarja eli West Endin tytöt (BoD 2020), Täydellinen päivä (BoD 2020) ja Timantti ja ruoste (2021) profiloituu sateenkaarikirjallisuudeksi, sekä rikoskirjallisuuden genressä Cosy Crime -alakategoriaan. Näihin ainakin. Viimeksi mainitun suhteen kirjailija oli yllättää Sadekoirien aloituslausahduksessa: ”Niska rusahti ja katkesi.” Heti selvisi, että tuo toimenpidekuvaus kohdistui nahkiaiseen silakkamarkkinoilla. Onneksi tai valitettavasti, miten vain. GK on otettu tavallaan uniikkina lisänä suomalaiseen kirjallisuuteen. Viimeisimpänä osoituksena tästä on kirjailijan hyväksyminen Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi. Ihan omakohtaisistakin syistä sympatiseeraan omakustanne- ja indikirjailijoita, jollaisena Korpikin julkaisi kolme ensimmäistä teostaan. Tiedoksi, ne kaikki löytyvät tätä nykyä myös äänikirjoina.

Jostain syystä tuntuu aina hyvältä, kun joku kirjallisuuden alkutuottaja saa kaupallisten kustantajien alkunikottelusta huolimatta siimansa vetämään. Raha ja painomuste ei välttämättä haise samalle. Tutustuin Korven uutuusromaanin pdf-tiedostona. Kiitokset tästä ja onnea virallisesta kirjailijan statuksesta!