Marko Partanen: Ruukki
Suomen Ensihoidon
Tiedotus Oy 2021. 316 s.
Palomies-kirjailija Marko
Partasesta kuulin ensimmäisen kerran kai reilu kymmenisen vuotta sitten, kun tuttu
ensihoitaja otti puheeksi kirjoja kirjoittavan pelastuspuolen tuttavuuden. Häpeäkseni vaati näin pitkän ajan päästä miehen sanan äärelle. Lopulta siihen tarvittiin
ensihoidon erikoislehti Systolen kirja-arvostelu. En voinut enää pidätellä
itseäni, vaan laitoin kirjailijan uusimman teoksen kirjastosta varaukseen. Hyvä
päätös.
Paitsi että tämä romaani,
Ruukki, tutustuttaa lukijansa Äänekosken paloaseman porukkaan, etupäässä
ensihoitaja Edwin ”Ettan” Moukarin mukana, niin yhtä lailla se tekee saman myös
Valtioneuvoston ministeririnkiin. Kirjan sivuilla riittää aihealueita aina
lääkärihelikopteritoiminnan lobbauksesta koronapandemiaan, tästä luontevasti
Huoltovarmuuskeskuksen maskihässäkkään ja poliittisten päätösten vaiettuihin
vaikuttimiin. Eipä jäänyt lukiessa yhteen kertaan, kun sai huomata, että
näinhän nämä menevät todellisessakin elämässä, valitettavasti.
Partasen tarinassa esiintyvän paloaseman
väestä ei voi olla pitämättä, eikä kiinnostumatta. Alkuun ehkäpä hyvinkin
tarkkaan stereotypioita noudattavien pelastajien ja ensihoitajien pinnan alta
paljastuu yksilöitä. Heidän kuvauksensa muodostaa kaaren. Sellaisia on pitkin
tarinaa, useita, osa juoneen liittyen, joka muuten onnistuu kaikkine
käänteineen yllättämään ja suo lukijalle täyttymyksen. Aamen! Lukija pääsee
mukaan todentuntuisille ensihoitotehtäville, kuin tositeeveessä, mutta
rennommalla kerronnalla ja kuvitteellisilla henkilöhahmoilla, mikä taas ei
poissulje tarkkaa elintoimintojen ja niissä esiintyvien häiriöiden todenperää.
Sisältö hipoo paikoin jopa puhdasoppista terveysvalistusta.
Poliittisen jargonin
Partanen vie ihan uudelle tasolle. Terveysministeri Pöntisen lavealle ja
itseään toistavalle kerronnalle ei voi olla nauramatta. Tämä vain esimerkkinä
Partasen komiikan tajusta. En muuten ollut vielä kuullutkaan mitä Kismet-potilaalla
tarkoitetaan. Hänellehän on siis tapahtunut jotain sellaista, jota ei sanotuksi
saa. Huumorin lailla yhtä luontevaa ja vahvaa on lähteiden käyttö. Kirjalle
nimenkin antanut Äänekosken ruukin alue tulee koluttua hyvinkin huolella ja
kiinnostavaan tyyliin. Samalla lailla ilman päälle liimauksen makua istuu
tarinan mausteiksi viski- ja viinilajikkeet, ynnä muu tarjoilu. Ja kun kirja
sisältää myös mystisen masokistin, ei sitä voi kuin suositella luettavaksi.
Sitä vartenhan kirjat on kirjoitettu.
Ruukki on
pelastustieto.fi sivujen mukaan Partasen kahdeksas teos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti