Ennen kuin vauhti kiihtyy muutaman viikon päästä ilmestyvän Dekkarin ympärillä, sana esikoisesta. Julkaisin pelijännärini Väärin voitettu ensimmäisen kerran vuonna 2008 kovakantisena Books on Demandin kautta ja myöhemmin 2013 pehmeäkantisena ja e-kirjana saman painopalvelun toimesta. Viime vuonna kirjaa meni kokonaista yksi kappaletta, joten on korkea aika päättää hyvä, arvokas ja vaikka ehkä kuulostankin turhan melodramaattiselta, niin jollain tasolla jopa elämäni muuttanut yhteistyö BoD:n kanssa.
Juureni ovat omakustantajana tai indiekirjailijana, niin kuin nykyään nimitetään ja olen ylpeä siitä. Ilolla olen seurannut omakustanteiden hiljalleen saavuttamaa näkyvyyttä ja arvostustakin. Ei nyt kuitenkaan lukematta enää paskaksi leimata, päinvastoin. Väärin voitetusta sain aikoinaan vain pari kritiikkiä (en osannut markkinoida), nämä molemmat positiivisessä hengessä. Oikeastaan Vv on ainoa kirja, josta olen käynyt keskustelua Helsingin kirjamessuilla, toki epävirallisesti lavojen ulkopuolella, kun kirjan arvioinut entinen Ruumiin kulttuurin päätoimittaja Keijo Kettunen otti teoksen itse puheeksi. Lukijapalautteet olivat ylistäviä muutenkin. "Vetää vertoja **** ******lle ja on paljon parempikin", vertasi eräskin lukija edelleen julkaisevaan yleisesti tunnustettuun suomalaiseen pitkän linjan menestyskirjailijaan. Tahdikkuuttani jätän nimen mainitsematta.
Kiitos BoD ja kiitos kaikki, jotka ovat jotain kautta Väärin voitettua hypistelleet ja lukeneet! Jäähän se toki kirjastoihin. Kiitokset siis myös suomalaiselle kirjastolaitokselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti