Helsingin kirjamessut 2022 - Kokemuksia

  

 

Taas ja pitkästä aikaa oli mieltä ylentävää ja elämänkokemuksia rikastuttavaa vierailla kirjakustantajani Myllylahden kutsumana Helsingin kirjamessuilla. Oli ilo nähdä tuttuja ennen kaikkea Myllylahden, Niinaa ja Lassia, sekä Suomen dekkariseuran ja Ruumiin kulttuuri -lehden porukkaa ja kirjailijakollegoita, heistä vanhoja ja uusia tuttavuuksia. Saatiinpa aikaiseksi pientä, jopa terapeuttista keskustelua kynähommista. Ainakin minusta se oli vapauttavaa. Mene vaan reippaasti joukkoon, sanoi äitikin lähtiessäni – siis aikoinaan, kun oli ujo pikkupoika. Nyt menin.

Tapahtuman esillepano ja kirjailijahaastattelut olivat monipuolisia ja kiinnostavia, ohjelmajohtaja Ville Blåfieldin pieteetillä ja kaikki vieraat huomioivalla silmällä valikoituja. Alun perin, silloin kun ohjelmaa vielä suunniteltiin,kustannuspäällikköni Niina With tarjosi minunkin uutukaisteostani ja siinä sivussa myös minua sairaaladekkaristina yleisön eteen. On turha valehdella, olisin niin mielelläni jakanut sairaalajännärini teemoja ja taustavaikuttajia dekkarinälkäiselle ja ehkäpä sairaanhoidon tulenaroistakin aiheista kiinnostuneelle yleisölle. Koko alahan oli kuluvana vuonna ja on edelleen hyvin ristiriitaisissakin otsikoissa. Hoitajien lakkoaikomuksissa piilee kuolemanvaara, muun muassa otsikoitiin. Ainakin sinne päin.

 

Uutuusteokseni teemoinahan olisi ollut ja ON armomurha, riippuvuussairaudet työmaailmassa, mielenterveys, hoitotyön eettiset kysymykset, moraali, psykologinen manipulointi ja rikoskirjallisuuden ikuisuusaiheet eli pahuuden ilmentymät, motiivit ja tulkinnanvaraisuus. Kyllä Dekkaria voi lukea myös ystävyyden osoituksen, rakkauden, anteeksiannon, välittämisen ja kaikkein vaikeimmalla hetkellä lähimmäisen auttamisen näkökulmasta. Päähenkilö Kari Jontka on kovimmillaan kuin koskaan, eikä pärjää ilman apua. Kovilla on moni muukin hahmoista.

 

Nyt kun sain seurailla ansioituneiden, uutterien ja lahjakkaiden kirjailijakollegoideni esiintymisiä, ymmärrän hyvin, miksi Blåfield siirsi hahmokorttini ylitsepursuavan ohjelmapöydän sivuun. Suomalaisen kirjallisuuden kenttä on yksinkertaisesti niin laaja ja ennen kaikkea huipputasoinen, ettei edes nelipäiväiset ja Pasilan Messukeskuksen upeat puitteet täyttävä tapahtuma riitä sitä kaiken kattavasti esittelemään.

 

Mutta nyt itku pois. Kirjani ovat edelleen olemassa ja iso osa saatavana eri muodoissakin. Minäkin olen edelleen olemassa ja kirjoitan seuraavaa romaaniani. Siitä en lupaa vielä mitään, mutta yhden asian voin luvata. Minut on mahdollista nähdä ja kuulla kirjailijavieraana Joensuussa kauppakeskus Iso Myyn Suomalaisessa kirjakaupassa 12.11.2022. Siis ihan tänä vuonna ja ihan kohta! Niinpä kaikki, joita kiinnostaa aikaisemmin mainitsemani teemat ja miksei parikymmentävuotinen kirjoittajataipaleenikin, tulkaa Joensuuhun. Kaksikymmentä vuotta todella on siitä, kun aloitin kirjoittamisen tositarkoituksella.

 

Ja vielä viesti tapahtumien järjestäjille ja julkisen sanan edustajille. Minut saa lähemmäksikin, jos ajatus Joensuusta tuntuu liian hankalalta, vaikka toriparkissa onkin runsaasti paikoitustilaa ja lähin majoitusliike on heti kadun toisella puolella. Iltatapahtumaa en tosin lupaa, paitsi jos te maksatte. Tulen kyllä esiintymään ja jututettavaksi minne vain, kunhan vain kutsu tulee hyvissä ajoin ja hinnasta sovitaan. Valtaosa ajastani kun menee edelleen parannushommissa ja työvuorojärjestelyt eivät tunne kulttuuriarvoja.

 

Näkemisiin ja lukemisiin,

sairaaladekkaristi Mika