Ari Hiltunen: Aristoteles Hollywoodissa: Menestystarinan anatomia
Gaudeamus/ Yliopistokustannus 1999. 283 s.
(kirjastolaina)
Ari Hiltunen tarkastelee kirjassaan Aristoteles Hollywoodissa: Menestystarinan anatomia menestystarinalta vaadittavia ominaisuuksia aina antiikin ajoista kirjan julkaisuajankohtaan viime vuosituhannen lopulle. Vähän vaikuttaa siltä, että samat lainalaisuudet ovat pysyneet voimassa näihinkin päiviin saakka.
Tarvitaan sympaattinen moraalisesti hyvä keskushenkilö, joka kokee epäoikeudenmukaisen vastoinkäymisen, mieluummin usean, jotka hän oikein ajoitettujen käänteiden jälkeen päihittää. Lukija/ katsoja/ kuulija kokee voimakasta samaistumista ja myötätuntoa häntä kohtaan ja iloitsee vapautuneesti, kun keskushenkilö selvittää haasteensa. Luku-/ katselu-/ kuuntelukokemuksensa aikana yleisö kokee älyllistä, symbolista, moraalista ja emotionaalista nautintoa. Näiden herättelemiseen on olemassa tiettyjä dramaturgisia kaavoja, joista osa on luettavissa kirjasta tekemistäni muistiinpanoista. Löytyvät tämän tekstin lopusta. Niihin palailen vielä itsekin jatkossa.
Palaan, vaikka ihan rehellisesti sanottuna kaava kuulostaa tylsän harkitulta ja laskelmoidulta, vaikkakin toisaalta itsestään selvältä. Liian tarkka kaavojen noudattaminen saattaisi syödä kirjoittamisen iloa. Toisaalta psykologisia tarpeitahan näissä toki myötäillään. Ainakin omissa dekkareissani dramaturgia on muodostunut enemmän tai vähemmän perstuntumalta, mut enpä olekaan voinut jättää leipätyötäni, voittanut palkintoja tai myynyt käännösoikeuksia. Näin siis julmasti ajateltuna. Voi toki johtua muista avuistani tai lähinnä niiden puutteesta. Onhan taustallani tietenkin omat lukukokemukseni ja niistä omaksutut mallit.
Eikä kaavoilta ole elämän varrella voinut muutenkaan välttyä, aina alkaen lapsuuden iltasaduista Tuhkimoineen ja Lumikkineen ja päättyen tv-sarjoihin ja elokuviin. Sitä ei ole vain tiedostanut. ER eli Teho-osasto kävi tutuksi 90-luvulla ja vaikuttipa uravalintaanikin. Tosi järkiperusteinen syy muuten hakeutua hoito-alalla ja päivystykseen. Tätä sarjaa Hiltunen käyttää muiden muuassa kirjansa esimerkkinä. Yksi sarjan käsikirjoittajista, Michael Crichton (1942-2008) onkin yksi lempikirjailijoistani. Sama universaali järjestys toimii kaikissa mainituissa, aina saduista tv-sarjoihin ja elokuviin ja jopa kisailu- ja visailuohjelmiin. Jostain nykyajan Selviytyjistä käsikirjoitus ja kaava puskee suorastaan läpi.
Mitä tulee perstuntumaan, niin luulenpa, että sama kokemus on enemmistön kohdalla kirjoittajista. Vai miten on, käytättekö kirjailijat, käsikirjoittajat ja muut sanataiteilijat draaman kaavoja tietoisesti työnne sapluunana? Eipä siinä, voisi tietysti kokeilla.
Olisi lystiä lukea vaikkapa Satu Rämön tuotantoa tutkivalla otteella ja tarkastella sitä kaavojen valossa. Mitä älyllisiä, moraalisia, emotionaalisia ja symbolisia nautinnon tasoja sieltä löytyy ja kuinka Rämö näitä käsittelee. En ole muuten vielä lukenutkaan Rämöä.
Sain Aristoteles Hollywoodissa kirjan uusintalukuun innostuksen Päivi Koiviston ja Sinikka Vuolan toimittamasta kirjoitusoppaasta Kirjoita vuosi: 12 matkaa kirjoittamisen taitoon (Art House 2025) ja siellä Tapani Baggen laatimasta osuudesta.
Muistiinpanoja kirjasta (ei välttämättä järjellisessä järjestyksessä)
Menestyksen salaisuus:
John Grisham:
* sympaattinen sankari, joka joutuu vedetyksi salaliiton uhriksi tai hengenvaaraan.
* vaikuttava aloitus
* ylläpidä keskivaiheilla kerronnallinen jännitys ja pidä tapahtumat liikkeellä
* vastustamaton loppu
Näytä, älä kerro
Mielihyvän tunne
Runousopin juonen strategia:
* tunnistaminen
* käännekohta
* kärsimys
* kohtalokas erehdys
* huippukohta
Myytti sankarista - sankarin matka
Monomyytti: sankari uskaltautuu arkimaailmasta yliluonnollisen ihmeen äärelle, kohtaa siellä tarunhohtoisia voimia ja perii siellä ratkaisevan voiton. Palaa täytettynä voimalla (eri-initiaatio-paluu)
Sankarin matkan kaava: s.27
(Tarinakaavalla yhteys tunne-elämykseen)
Aristoteleen sääli ja pelko = emotionaalinen samastuminen ja jännitys. Nämä yhdessä tuottavat eläytymisen.
Mitä voimakkaampi eläytyminen, sitä tehokkaampi draaman tuottama nautinto.
Henkilön on oltava moraalisesti hyvä, mutta ei ominaisuuksiltaan täydellinen. Luonne oltava sovelias.
Moraalisesti hyvä henkilö joutuu epäoikeudenmukaisen kärsimyksen kohteeksi.
Jokaisen kohtauksen on liityttävä tavoitteen saavuttamiseen.
Alku - keskikohta - loppu = motiivi - aikomus - tavoite
Juoni on rakennettava niin, että yleisö on tietoinen lähestyvästä uhkaavasta vaarasta, esteistä ja toiminnan tavoitteista.
Pelon ja jännityksen edellytys on ennakointi. Yleisön on voitava aavistaa jotain tulevasta tapahtumasta.
Uskottavat yllätykset tuottavat älyllstä mielihyvää. Samoin juonen arvoitellisuus.
Mysteeriin ja jännityksen yhdistelmä = yleisö tietää fiktiivistä henkilöä paremmin tulevan vaaran, mutta arvoitus on se kuinka siirä voi selvitä.
Tunnekaava: samastuminen - jännitys - onnellinen loppu
Vladimir Propp
Tapahtumafunktioiden kaava
Vakiohahmot: sankari, konna, lahjoittaja, etsitty henkilö, lähettäjä, valesankari
Alkutilanne
1. Poissaolo - lähteminen
2. Kielto - älä avaa, pysy sisällä
* onnellinen lähtötilanne
* aih. ennakointia ja jännitystä
3. Kiellon rikkominen
* konna, lähestyvä vaara ilmestyy
* yleisö tietää
4. Tiedustelu
* konna selvittää arvotavaran paikkaa
*:tai uhri tekee kysymyksen konnalle
5. Tiedon saaminen
* jotain paljastuu konnalle (vara-avain, reitti yms.)
6. Petos
* konna harhauttaa uhria
7. Petoksen uhtiksi joutuminen
8. Konnuus
* konna tuottaa vahinkoa
1.-7. Sadun esivalmisteluvaihe - 8. Tarina saa suunnan.
9. Onnettomuudesta tiedottaminen
* todetaan tapahtunut
* tuo sankarin tarinaan (etsijä tai uhriksi joutunut sankari - vain jompi kumpi)
TOINEN NÄYTÖS
Sankari lähtee matkaan
10. Päätös vastatoimiin ryhtymisestä
* jännitys onnistumisesta
* samastuminen sankariin
* aikaraja lisää jännitystä
* luotava vaikeuksia
11. Lähtö
* lahjoittaja antaa taikaeineen
Propp ja kansan(ihme)sadut
- mitä tehdään, kuka tekee ja miten
- jotain siirretään joltain saadun välikappaleen avulla toiseen valtakuntaan
12. Lahjoittajan antama haaste
* koettelemus, joka antas pätevyyden tai taikaesineen
* vahvistaa vilpittömyyttä ja kykyä
13. Sankarin reaktio
* osoittaa nokkeluutta
* selvittää tehtävän
* osoittaa armeliaisuutta
14. Taikaesineen saaminen
* tekee konnan päihittämisen uskottavaksi
15. Siirtyminen määräpaikkaan
16. Taistelu
17. Tuntomerkillä varustaminen
18. Voitto
19. Onnettomuuden poistaminen
20. Paluu
21. Takaa-ajo
22. Pelastuminen
23. Saapuminen tuntemattomana
24. Valesankarin vaatimukset
25. Vaikea tehtävä
26. Tehtävän suorittaminen
27. Tunnistaminen
28. Valesankarin paljastus
29. Sankarin muodonmuutos
3e0. Rangaistus
31. Häät
Kerro sankarin toiveet ja pelot - yleisö samaistuu
Tee sankarista sympaattinen ja hyvä
Campbellin sankarimyytin kaava menestyselokuvassa:
"Tavallinen maailma"
"Kutsu seikkailuun"
- sankari kohtaa ongelman tai haasteen
- normaali elämä ei ole enää mahdollista
"Kieltäytyminen kutsusta"
- epäröintiä
"Auttajan kohtaaminen"
- antaa taikakalun
"Ensimmäisen kynnyksen ylittäminen"
- on valmis ottamaan haasteen vastaan
- alkaa toiminta
"Testit, liittolaiset ja viholliset"
- taistelua, opettelua
"Lähestyminen syvintä luolaa"
- pelottavin paikka
"Äärimmäinen tulikoe"
- pahimpien pelkojen kohtaaminen
"Palkinto"
"Paluu eliksiirin kanssa"
Monomyytti – Wikipedia https://share.google/Kr2msGLtAmv3GuUfm
Vakava uhka/ lähestyvä vaara, jonka yleisö tietää. Pöydän alka tikittävä pommi.
Kaikkitietävyys saa ennakoimaan ja aavistelemaan
Mieluummin jännitys kuin yllätys
Pelkoon tulee liittyä myös toiveikkuutta
Uhattuna olevan hahmon oltava rakastettava hyvis, joka on kokenut ansaitsematonta epäoikeudenmukaisuutta
Vaara täytyy tehdä jatkuvasti lähestyväksi
Jännityksen ja jännityksen vapautumisen tunteen on jatkuvasti vuoroteltava
/|
/ |
/I /
/ I/
/| /
/ |/
/| /
/ |/
/
Jännitys/ helpotus...
Hitchcock ja jännityksen rakentaminen
* yleisö tietää enemmän kuin henkilöt eli vaikka murhaajan koko ajan
* tarvitaan vakava lähestyvä uhka, pöydän alla tikittävä pommi
* tarvitaan tikittävä kello
* tarvitaan liikkuva kamera, joka paljastaa pommin
- nämä saavat yleisön ennakoimaan ja aavistamaan tulevaa ja asettaa odotuksia
* yleisön sääli ja pelko edellyttää epäoikeudenmukaista kärsimystä
Oltava keskeinen tavoite, johon kaikki kohtaukset liittyvät
Keskeinen jännitysmomentti lisää yksittäisten kohtausten jännityksen voimakkaammaksi (esteitä pelastamiselle)
Hamartia: kohtalokkas virhe hahmon ratkaisuissa ja teoissa
Anagnorisis: asioiden oikean laidan äkillinen oivaltaminen/ tunnistaminen
Peripeteya: äkkikäänne
Seuraavan kohtauksen oltava reaktio edelliseen kohtaukseen
Kohtausten seurattava toisiaan todennäköisyyden ja välttämättömyyden mukaisesti
Jännitys ja konflikti oltava mukana jokaisessa kohtauksessa
Esittele henkilöt konfliktin kautta, myönteinen luonteenpiirre ennen onnettomuutta
Kolmen näytöksen rakenne
1. Esittele päähenkilö, saata hänet ongelmaan ja/ tai kriisiin. Esittele vastustaja/ tarinan konna. Aseta "tai muuten" tilanne, pelottava vaihtoehto
2. Syvennä ja mutkista sankarin vaikeaa tilannetta ja ongelmaa
3. Ratkaise ongelma joko onnistumalla tai traagisella lopulla
TAI
1. Sankari asettaa tavoitteen
2. S toimii saavuttaakseen tavoitteen
3. S saavuttaa tavoitteen
Motiivi-aikomus-tavoite-rakenne
Tikittävä pommi:
Esittele ensin viaton uhri, sitten konna ja tämän jälkeen tee yleisö tietoiseksi konnan pahoista aikeista (tuttu kansansaduista)
Oikean nautinnon malli:
1. Emotionaalinen taso
* jännitys ja sen dramaturgiset tarpeet
* jännityksen ja helpotuksen jatkuva vuorottelu
* alati kiristyvä jännitys ja loppuhuipennus, jossa jännitys vapautuu
* empatia keskushahmoa kohtaan
* yleisön kaikkitietävyys
2. Moraalinen taso
* epäoikeudenmukainen kärsimys
* kohtalokas erehdys
* yleisön aavistus erehdyksen lähimmäisiä tuhoavasta voimasta plussaa
4. Älyllinen taso
* oivalluksen mahdollisuus
* juonen haastava arvoitus
* tapahtumien uskottavuus ja loogisuus
* realistisuuden on oltava alisteista mielihyvän tuottamiselle
* jotain konventioista poikkeavaa
4. Symbolinen taso
* mahdollisuus kuvitella tarina omaan elämään
SIIS SELKEYS - EPÄOIKEUDENMUKAINEN KÄRSIMYS - INTENSIIVINEN JÄNNITYS - LOPUN JÄNNITYKSEN VAPAUTTAMISEN MUKANAAN TUOMA RIEMU JA OIVALLUS, SEKÄ JOTAIN UUTTA ELEMENTTIÄ TAI PERSOONALLISTA NÄKEMYSTÄ TOTUTTUUN MALLIIN
Poen salapoliisikertomuksen formula (ei järjestyksessä)
* etsivän esittely
* rikos ja johtolangat (todistajia, epäiltyjä, vääriä ratkaisuja)
* tutkimus
* ratkaisun julistaminen
* ratkaisun selittäminen
* loppuratkaisu
Henkilöitä
* uhri
* rikollinen
* etsivä
* hahmoja, joita rikos uhkaa ja jotka eivät pysty sitä selvittämään
Johtolangat ja vihjeet annettava jo ensimmäisessä näytöksessä.
Loppuratkaisun perustuttava tosiasioihin.
Jännitystä sympaattisen hahmon epäillyksi joutumisesta tai uudesta sympaattisesta uhrista, joka etsivän on pelastettava.
Koko ajan kasvavia esteitä.
Jännitys-helpotus -rakenne muodostuu todistajista, johtolangoista ja uusista esteistä.
Yleisö tietää uudesta vaarasta, muttei sen ratkaisua.
Keskivaiheilla tapahduttava jotain, joka näyttää ratkaisevan arvoituksen.
Etsivällä oltava jokin heikkous.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti